|
Ajatuksiani siitä, miten tarvitsemme uutta suhtautumista työhön ja sosiaaliturvaan, julkaistiin Satakunnan Kansassa 8.8.2017. Työ on tällä hetkellä isossa murroksessa. Globalisaatio ja teknologian kehitys mullistavat työtehtäviä ja työnkuvia. Käynnissä olevassa keskustelussa nousee voimakkaasti esille myös työn merkitys ihmisen identiteetille. Kuten suomalainen sananlasku sanoo: "Työ on miehen kunnia." Meille on tai ainakin on ollut kunnia-asia olla työssä. Se antaa olemassaololle tarkoituksen. Työ antaa tai ainakin sen tulisi antaa meille tilaisuuden toteuttaa itseämme. Hyvin suoritettu työ antaa meille tyydytystä. Palkka on toimeentuloväline, mutta se on myös tunnustus tekemästämme työstä. Sosiaaliturvamme mahdollistaa laskujen maksamisen ja selviytymisen kohti parempaa huomista. Mutta mikä on siitä saatava mielihyvä? Mistä se palkitsee meitä? Termi 'syrjäytyminen' kuvaa yksilön, kotitalouden tai jonkin ihmisryhmän joutumista taloudellisesti ja sosiaalisesti ongelmallisiin olosuhteisiin, joista on huonot mahdollisuudet vapautua. Näkemys on taloudellinen. Syrhjäytymiseen liittyy kuitenkin myös henkistä pahoinvointia. Sen seuraukset ovat itse asiassa vielä vakavammat kuin taloudelliset ongelmatt Miten pysyväksi olotilaksi muodostuva joutilaisuus hyödyttää meitä? Miten se kehittää meitä? Sen lisäksi, että kannamme huolta sosiaaliturvan varaan joutuneiden ihmisten taloudellisesta toimeentulosta, meidän tulee kantaa huolta myös heidän henkisestä hyvinvoinnistaan. Jos ihmisellä ei ole edes halua päästä eteenpäin, mitä pelkkä taloudellinen apu auttaa? Koko sosiaaliturvan rakenne on mietittävä uudestaan. Passivoivan rahan jakamisesta tulee siirtyä yksiön aktiivisuuden kannustamiseen. Mikä saa tuen saajan tuntemaan olonsa hyödylliseksi? Puhe vastikkeellisesta sosiaaliturvasta kirvoittaa välittömästi tuomitsevia puheita pakkotyön teettämisestä. Työelämässä olemme tottuneet siihen, että palkan saamisen ehtona on työnteko. Mikä on perusteena ajattelulle, että työkuntoinen ihminen ”palkitaan” siitä, ettei hän tee mitään? Sosiaaliturvan varaan joutuminen voidaan nähdä myös mahdollisuutena. Mahdollisuutena johonkin uuteen. Sosiaaliturvan vastikkeellisuus voi ja sen tulee toimia saajansa eduksi. Turva saa lisämerkitystä, kun sen saaja nähdään muunakin kuin avun tarpeessa olevana. Hän on mahdollisuus. Sosiaaliturvan vastikkeellisuuden tulee motivoida tekijäänsä. Se voi tarjota tekijälleen mahdollisuuden näyttää osaamistaan. Se voi liittyä hänen aikaisempaan työhönsä, mutta se voi myös olla jotain uutta. Tärkeintä on, että se antaa tekijälleen onnistumisen tunteen. Hän on arvokas ihminen. Puhumme palkkatyöstä ja vapaaehtoistyöstä. Ensimmäinen on sitä 'oikeaa' työtä. Vapaaehtoistyön arvo tunnustetaan, mutta sillä ei edelleenkään ole samaa arvostusta kuin palkkatyöllä, vaikka se olisi tekijälleen ja kohteelleen yhtä merkittävää kuin palkkatyö. Työssä tapahtuvat muutokset pakottavat meidän miettimään uudelleen suhdettamme työhön ja sen rahoitukseen. Joka puolella on tekemätöntä työtä, jolle ei löydy joko maksajaa tai tekijää. Miten vältämme tilanteen, jossa nykyisen kaltaista työtä on tarjolla yhä harvemmille ja loput kuluttavat aikaansa parhaaksi katsomallaan tavalla? Mikä on tulevaisuutemme robottien rinnalla? Mikä on vastikeettoman sosiaaliturvan tulevaisuus? Millaista uutta suhdetta työhön tarvitsemme? Pätkä ratsastuksen historiaa: Yle-Kajaani haastatteli 3.2. eläkkeelle siirtymisestä. Ohjelma lähetettiin torstaina 9.2.2017. Osia siitä nn kuunneltavissa Yle Areenan paikallisuutisissa. Haastattelu Iskelmä Etelä-Savossa 27.1.2016 klo 13.30 ja 17.30. Aiheena Linnalan opiston luento. Suosittu tietoiskuni "Mennäänkö eläkkeelle niin kuin Strömsössä?" Linnalan opisto, Savonlinna 28.1.2016. "Eläkkkeelle jääminen on niin vaikea paikka, ettei siitä pystytä puhumaan." Haastattelu Etelä-Suomen Sanomissa 18.12.2015- Inhimillisen tekijän suuri eläkeläiskeskustelu käytiin 4.11 klo 22.00 TV1:ssä ja uusintana lauantaina klo 17.10. Keskustelun veti Sari Valto, osallistujina lisäkseni Leena Pakkanen ja Tapani Mörttinen.
Haastattelu Itä-Savossa ja Länsi-Savossa eläkkeelle siirtymisen ongelmista 25.10.2015 Asiantuntijana artikkelissa "Eläkkeellä vasten tahtoaan", Kotilääkäri 8/2015. Lukekaa Mirjan ongelmista ja vastaukseni niihin. ET-lehden artikkeli nyt myös Ilta-Sanomissa 25.-26.7.2015 "Nämä neljä asiaa stressaavat eniten eläkeläistä " ET-lehti
Juttu Mikkelissä pidetystä SPR:n tilaisuudesta Suomenmaassa 1.6.2015. Mielipidekirjoitus "Reservaattiajattelusta elinkaariajatteluun" julkaistu Ilkassa. Kokemuksiani eläkevalmennuksesta artikkelissa "Vauhtia valmennuksesta" (Kodin Pellervo 2/2015) Olin keskustelemassa Radion Suomen Ihan pihalla-ohjelmassa torstaina 12.2.2015. Keskustelukumppaninani oli pitkää ja ansiokasta työuraansa lopetteleva konduktööri Heikki Pynnönen ja aiheena eläkkeelle siirtyminen. Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa. "Miten pärjään, kun en ole enää töissä? Eläkevalmentajan 4 takuuneuvoa" luettavissa ET-lehden verkkosivuilla"Valmistautumalla kohti eläkepäiviä" (Sydänliiton verkkolehti http://www.sydan.fi/jutut/juttu/-/view/418151#.U4yxtqKKBjo ) "Käveleviä aikapommeja" ("Arvokas vanhuus?", Apu 21/2014) "Eläkkeelle kuten Strömsössä" (PardiaNyt 2/2014) Blogini Meneekö eläkeläisellä niin kuin Strömsössä? julkaistu Kevan sivuilla. |